Eilen aloitin harjoittelun gynekologisella poliklinikalla, jossa hoidetaan myös odottavia ja synnyttäneitä naisia. Sairaanhoitaja/kätilö, jonka ohjauksessa olen, hoitaa HIV+ potilaat. Hänellä on oma vastaanottohuone, jonne naiset tulevat noin kahden kuukauden välein saamaan reseptin lääkkeisiin. Lääkkeet ovat ilmaisia. Naiset saavat hoitonsa poliklinikalta niin kauan kunnes lapsi on puolitoistavuotias. Sen jälkeen hänet siirretään toiselle polille. Käsitykseni mukaan tämä vastaanotto on kuin äitiysneuvola, mutta lapsia ei tutkita eikä mitata millään tavalla. Neuvoja ja ohjeita annetaan, etenkin jos lapsi on sairas.
HIV potilaat hoidetaan samalla poliklinikalla muiden kanssa, koska halutaan estää leimautuminen. Minun piti käydä jonkun sairaalan pomon juttusilla ennen klinikalla työskentelyä, jotta voin vakuuttaa olevani vaitiolovelvollinen ja ymmärtäväni sen merkityksen. Gambia on pieni maa ja joku aina tuntee jonkun joka tuntee sinut, joten hienotunteisuus ja vaitiolo on merkittäviä asioita täällä. Tosin osastolla se oli aikalailla huonolla tolalla, on hienoa kuitenkin todeta että klinikalla se otetaan enemmän tosissaan.
Hoitajalla on paljon paperityötä, sillä hän mm.pitää rekisteriä potilaista, kirjoittaa heille HIV-lääkemääräyksiä, lähetteitä ultraääneen ja labraan. Ultraäänessä käydään kahdesti raskauden aikana, ensimmäisellä ja viimeisellä kolmanneksella.
HIV positiivisia lapsia ei kuulemma Gambiassa synny, sillä yleensä äidin hoito aloitetaan ajoissa. Tartunnat saadaan hoitajan kertoman mukaan yleensä tapaturmaisesti ennemmin kuin seksin välityksellä. Esimerkiksi hiustenpidennyksiä neulotaan samalla neulalla pitkään ja siinä voi saada haavan päänahkaansa tai löydetään käytetty partakoneenterä ja käytetään sitä kun ei ymmärretä riskiä.
Ongelmana hoitaja pitää äitien tietämättömyyttä. Monet tulevat hakemaan raskaudenehkäisyä, vaikka ovat jo raskaana, koska kuvittelevat ehkäisypillereiden keskeyttävän raskauden. Myös imetyksen kuvitellaan suojaavan uudelta raskaudelta. Jälkiehkäisypillereitä annetaan yleensä vain raiskauksen uhreille ja abortti on laiton. Ehkäisyyn on kuitenkin useampi vaihtoehto saatavilla. Lisäksi moni jättää lääkityksen hakematta esimerkiksi matkustaessaan pidemmäksi aikaa muualle. Lääkityksen voi kuitenkin saada matkan ajaksi kunhan vain tulee klinikalle ja kertoo asiansa. Ihmiset ovat kuitenkin hoitajan mukaan usein tietämättömiä, välinpitämättömiä tai haluavat kieltää tosiasiat. Tiedon jakamisen tehostaminen monessa asiassa olisi erittäin tarpeellista.
Hoitaja kertoi, että on vaikea selittää asioita ihmisille jotka eivät ymmärrä mitä ovat esimerkiksi hormooonit tai miten kuukautiskierto toimii ovulaatioineen kaikkineen. On yritettävä selittää asiat kansantajuisesti ja yksinkertaisesti, jotta naiset ymmärtävät asioiden vakavuuden ja merkityksen.